#54 – 3 tilannetta, joissa prosessiautomaatiota kannattaa harkita

Tässä OP Tech Podcastin jaksossa puhutaan robotiikasta ja prosessien automatisoinnista. Toni Kopran vieraaksi saapuu Antero Immonen, joka vetää OP:n prosessiautomaation osaamiskeskusta. Anteron tehtävänä on edistää automaation hyödyntämistä OP:ssa.

Tänään Antero ja Toni keskustelevat muun muassa siitä,

  • millaisia prosesseja kannattaa automatisoida
  • mitä konkreettisia hyötyjä prosessiautomaatiosta on saatu OP:lla
  • milloin jokin muu teknologia sopii paremmin ratkaisuksi kuin prosessiautomaation työkalupakki.

Katso tästä, mitä edellinen jakso käsitteli >>

Lean-kehittämisen innostus paisui laajaksi prosessiautomaation hyödyntämiseksi

Prosessiautomaation mahdollisuudet nousivat meillä OP:lla ensimmäistä kertaa huulille noin kuusi vuotta sitten, kun prosessien kehittäminen Lean-menetelmien avulla oli kova sana. Meillä oli jo inspiroiduttu tehostamaan toimintaa ja parantamaan asiakaskokemusta etsimällä poistettavia pullonkauloja arjen työstä. Samalla Anteron vetämä prosessikehittäjien tiimi sai tehtäväkseen löytää sellaisia pelipaikkoja, joihin ohjelmistorobotiikka voisi sopia toiminnan tehostajaksi.

Vähitellen ohjelmistorobotiikka onkin kasvanut OP:lla laajasti prosessiautomaation kokonaisuudeksi ja nykyisin meillä hoidetaan prosessiautomaatioratkaisujen avulla esimerkiksi leijonanosa opintolainahakemusten käsittelystä. Siinä kone on eittämättä ihmistä nopeampi ja tekee vähemmän virheitä.

Etukäteen meillä toki jännättiin hiukan, miten työntekijäkokemus muuttuisi, kun rutiinitehtäviä automatisoidessa osa työstä väistämättä loppuisi. Hieman yllättävä havainto kuitenkin oli, että automatisointi on päinvastoin tuonut positiivista ruisketta OP:n työntekijöiden arkeen, kun vaativampien tapausten ratkomiseen on voinut keskittyä syvemmin.

“Samalla olemme saaneet tuotettua asiakkaille uusia palveluita entistä tehokkaammin”, Antero kertaa prosessiautomaation moninkertaisia hyötyjä.

Milloin prosesseja kannattaa tehostaa automaation avulla?

Anteron mukaan prosessiautomaatiota kannattaa harkita, jos yrityksessä tehdään läjäpäin manuaalista työtä. Silloin työajan ja palkkakustannusten säästö on ilmiselvä liiketoiminnallinen syy työn automatisointiin.

Toinen peruste on niin kutsuttu “time to market” eli syy päästä ripeästi markkinoille uuden palvelun tai tuotteen kanssa ennen kuin kilpailijat valtaavat markkinat. Myös finanssialan sääntely voi aiheuttaa sellaisia uudistamistarpeita, joissa prosessiautomaation työkalupakki saattaa olla avuksi. Kun uusi tuote on saatava ulos jopa 2–3 kuukauden kuluessa, on nopeampaa valmistella prosessiautomaation ratkaisu kuin ryhtyä pykäämään perinteisempää ohjelmistoa.

Kolmas perusteltu syy prosessien automatisointiin on parempi tai tasaisempi laatu. Esimerkiksi meillä tehtiin aiemmin täsmäytyksiä varallisuudenhoidon alueella ja taloushallinnossa käsin, mutta nyt automatisaation myötä inhimilliset virheet ovat ymmärrettävästi vähentyneet.

Kun automatisoitaviksi sopivia prosesseja on meillä perattu läpi, on toisinaan hoksattu, että jokin muu teknologia voisi soveltua manuaalisen työn tehostamiseen paremmin kuin prosessimoottori tai robotiikka. Samalla kun prosesseja on tarkasteltu lähemmin, esiin on noussut välillä varsin iloisiakin yllätyksiä:

“Joskus huomataan, että aiemmin tehty työ on ollut hukkaa, eikä sitä tarvitse automatisoida laisinkaan”, Antero hymyilee tyytyväisenä.

Kuuntele Anteron ja Tonin keskustelu kokonaisuudessaan Spotifysta >>

Jakson sisältö

  • Mistä OP:n matka prosessiautomatisoinnissa alkoi?
  • Asiakkaan konkreettiset hyödyt prosessien automatisoinnista
  • Kuinka OP:n omat työntekijät ovat hyötyneet rutiinitehtävien automatisoinnista?
  • Voiko koneeseen luottaa?
  • Automatisoinnin työ vaihe vaiheelta
  • Miksi prosessiautomaatiota kannattaisi harkita?
  • OP:n kypsyystaso automaation hyödyntäjänä
  • Miltä prosessiautomaation ja robotiikan tulevaisuus näyttää?

Jakson kesto: 22:25 min

Jatketaan keskustelua sosiaalisessa mediassa! Verkostoidu Anteron ja Tonin kanssa

Twitterissä: @tonikopra

LinkedInissä: Antero Immonen ja Toni Kopra

Anteroon voit olla yhteydessä myös sähköpostitse antero.immonen (a) op.fi