#37 – Miten OP:n maksuliikeuudistus toteutettiin?

OP Tech Podcastin jaksossa 37 Kristianin vieraaksi saapuu Antti Karhu, joka vastaa OP:n maksuliikepalveluista. OP:ssa on hiljattain uudistettu maksuliikennettä reaaliaikaisilla maksuilla, joiden modernin sovelluskehittämisen taustaa Antti raottaa podcast-kuulijoille.

Tässä jaksossa Kristian ja Antti keskustelevat muun muassa siitä,

  • miten OP:n maksuliikeuudistus toteutettiin,
  • kannattaako kaikki ohjelmoida itse alusta asti ja
  • miten järjestelmäkehitystä tehdään fiksusti asiakkaat huomioiden.

Katso tästä, mitä edellinen jakso käsitteli >>

Vanhojen järjestelmien uudistamisen sijaan päädyttiin toteuttamaan maksaminen reaaliajassa

Antti työskentelee OP:lla Maksuliikepalvelut-heimossa, joka ylläpitää ja kehittää monenlaisia maksamiseen liittyviä palveluita, kuten yritysasiakkaiden kassahallinnan palveluita ja API-rajapintoja. Jokin aika sitten heimossa tuli eteen vanhojen maksuliikennejärjestelmien uudistaminen.

“Muutaman iteraation jälkeen hoksattiin, ettei uusitakaan vain vanhoja järjestelmiä, joissa kestää yksi päivä maksujen siirtymiseen eri pankkien välillä. Sen sijaan päätettin hypätä suoraan reaaliaikamaksuihin, eli mahdollistamaan maksun liikkuminen kymmenessä sekunnissa paikasta toiseen”, Antti kertoo.

Reaaliaikainen maksu tuntui tarkan pohdinnan jälkeen paremmalta vaihtoehdolta, koska sitä asiakkaat todella arvostaisivat. OP:n olisi myös ensimmäisten eurooppalaisten pankkien joukossa mahdollistamassa palvelua asiakkailleen.

Miten OP:n maksuliikenneuudistus toteutettiin?

Tyypillisesti suuret finanssiyritykset uudistavat järjestelmiään nyhertämällä itse kaiken mahdollisen tai vähintäänkin toteuttavat sen perinteisellä niin kutsutulla “vesiputousmenetelmällä”. OP:ssa oli kuitenkin erilainen lähtökohta kehittämiseen. Antin heimossa katsottiin, mitä valmista softaa on tarjolla perinteisen itse koodaamisen sijaan. Lopulta päädyttiin hankkimaan core ulkoa valmiina, ja kehittämistä päätettiin tehdä ketterin menetelmin.

Perinteinen haaste tällaisessa softaprojekteissa Antin mukaan kuitenkin on se, että kun yritetään ottaa valmis softa käyttöön ilman kustomointeja, käytön aikana kertyy monisivuinen lista erilaisista räätälöitävistä muutostoiveista. Lopulta ei siis enää olekaan kyse valmispaketista.

“Vaatimusten määrittelyssä meidän piti oppia kyseenalaistamaan, onko valmista softaa ihan pakko kustomoida. Piti ymmärtää, mikä on corea ja mikä ei”, Antti sanoo.

Kannattaako kaikki ohjelmoida itse alusta asti?

Vielä 15 vuotta sitten markkinoilla ei ollut saatavilla tarvittavia IT-ratkaisuja, jolloin ne piti ohjelmoida itse. Antti muistuttaa, ettei kuitenkaan pidä jäädä jumiin siihen, miten aina ennen tehtiin.

”Pitää olla hereillä, katsoa markkinaa, eikä lähteä oletuksista. Joissain tilanteissa kannattaa edelleen tehdä softaa itse. Esimerkiksi jos yllättäen tulee jokin uusi standardi, softatoimittajat ovat myöhässä ja omassa firmassa on mahdollisuus kehittää itse”, Antti pohtii. Myös asiakkaalle näkyvät asiat on usein järkevä tehdä itse, kuten rajapintapalvelut tai asiointipalvelut.

On kuitenkin olemassa perusraaka-aineita, joilla voi tehdä omasta arkkitehtuurista modulaarisen. Esimerkiksi

OP:n maksamisen ja tilien alueella on tehty moderneja REST-tyyppisiä rajapintoja vanhan mainframen päälle. Kehittämisen nopeus ja hinta saadaan aivan eri tasolle, kun valmis standardirajapinta on olemassa.

“Muutama vuosi sitten valmiit rajapinnat tuntuivat vielä kaukaiselta maalilta. Tuntui, että näitä tarvitsee tehdä ihan hirveä läjä, ja mietin jo tuleeko ikinä valmista. Nyt on saatu tehtyä monia asioita nopeammin ja edullisemmin”, Antti sanoo tyytyväisenä.

Kuuntele Antin ja Kristianin keskustelu kokonaisuudessaan Spotifysta >>

Jakson sisältö

  • Minkälaisia palveluita Maksuliikepalvelut -heimo tuottaa?
  • Miten maksuliikennettä uudistettiin?
  • Kannattaako kaikki ohjelmoida itse alusta asti?
  • API-rajapinnat järjestelmien päällä
  • Core vs. Context – miten järjestelmäkehitystä tehdään fiksusti asiakkaat huomioiden?
  • Millaisia työtehtäviä Antin heimossa on avoinna?

Jakson kesto: 17:21 min

Jatketaan keskustelua sosiaalisessa mediassa! Verkostoidu Antin ja Kristianin kanssa

Twitterissä: @kluoma

LinkedInissä: Kristian Luoma ja Antti Karhu

Anttiin voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen antti.karhu@op.fi