#47 – Mikä on tavoitejohtamisen OKR-malli?
OP Tech Podcastin jaksossa 47 Toni Kopran vieraaksi saapuu tuotejohtamisen Senior Specialist Paula Ylisassi, joka jalostaa OP:lla tiiminsä kanssa digitaalisten palveluiden kehityksessä tarvittavia käytäntöjä. Tässä jaksossa Toni ja Paula keskustelevat tavoitejohtamisen OKR-mallista, jonka esimerkiksi digijätit Google, Amazon, Facebook ja Twitter ovat ottaneet käyttöönsä.
- Mikä on tavoitejohtamisen OKR-malli?
- Mihin sitä käytetään OP:lla?
- Millaisia tyypillisiä sudenkuoppia tavoitteiden asettamisessa on?
Katso tästä, mitä edellinen jakso käsitteli >>
Tech-startupit nostivat 50-luvulta tutun tavoitejohtamisen mallin uudestaan pinnalle
Lyhenne OKR tarkoittaa simppeliä tavoitejohtamisen viitekehystä, jonka nimitys tulee sanoista “objectives” (tavoitteet) ja “key results” (avaintulokset). Sen avulla voidaan asettaa tavoitteita ja seurata ollaanko menossa tavoiteltuun suuntaan. OKR:t eivät sinänsä ole mikään uusi juttu – malli nimittäin pohjautuu jo 50-luvulla kehitettyyn tavoitejohtamiseen.
“Monia vanhoja teorioita ja malleja on päivitetty ja otettu uusiokäyttöön moderneissa teknologiayrityksissä. Silloin ne alkavat kiinnostamaan myös uudestaan muita”, Paula kertoo.
Meillä OP:lla OKR:t liittyvät läheisesti esimerkiksi tuotejohtamiseen, sillä kehitämme palveluita ja tuotteita, jotta asiakkaan arki helpottuisi. Tuotekehityksessä puolestaan täytyy olla tavoitteita, koska ne auttavat meitä keskittymään asiakkaan kannalta oikeisiin asioihin.
Parhaillaan meillä pohditaankin, miten tavoitteita saataisiin muotoiltua niin, että ne ylittäisivät talon sisällä olevien yksiköiden rajat. Kun kaikilla on sama päämääränä, on helpompaa työskennellä yhdessä asiakkaan eduksi.
Millainen on hyvä tavoite?
Vaikka OKR-viitekehys on sinällään yksinkertainen, tavoitteen asettaminen voi olla kinkkistä. Paula muistuttaa, että riippuu aina tilanteesta, millaisia tavoitteita kannattaa juuri nyt valita.
“Esimerkiksi Suomen valtiolla johtamisen konteksti on muuttunut täysin koronapandemian aikana”, Paula täsmentää.
Tavoitteiden tulisi ainakin olla sellaisia, jotka ihmiset pystyvät muistamaan ulkoa. Silloin työntekijät voivat tehdä arkisia päätöksiä siitä, mihin omaa puhtia kannattaa suunnata. Toinen periaate on, että avaintulosten pitäisi olla helposti mitattavissa.
Hyvä nyrkkisääntö on myös, että tavoitteita kannattaa olla mahdollisimman vähän, korkeintaan 3–5 kappaletta. Useimmilla on liian monia tavoitteita, mikä ei suinkaan helpota arkista työtehtävien priorisointia.
“Tavoitteiden asettamiseen kannattaa varata aikaa ja epäonnistuakin, koska sitten tulee selväksi millaiset tavoitteet omassa organisaatiossa toimivat”, Paula vinkkaa.
Kuuntele Paulan ja Tonin keskustelu kokonaisuudessaan Spotifysta >>
Jakson sisältö
- Mitä OKR tarkoittaa ja mihin sitä käytetään OP:lla?
- Mitä uutta OKR-mallit tuovat?
- Millainen on hyvä tavoite?
- Tyypilliset sudenkuopat, joihin tavoiteasetannassa astutaan
- Mitä OKR:t tarkoittavat konkreettisesti kehittäjälle?
- OKR:n tulevaisuus OP Ryhmässä
Jakson kesto: 22:42 min
Jatketaan keskustelua sosiaalisessa mediassa! Verkostoidu Paulan ja Tonin kanssa
Twitterissä: @tonikopra ja @paulayli
LinkedInissä: Paula Ylisassi & Toni Kopra