Konsultista sisäiseksi kehittäjäksi siirtynyt Senior Developer Nina Niskanen arvostaa OP:n ketterää työkulttuuria, jossa asioita pyritään jatkuvasti tekemään paremmin.

”Tietokoneet kiinnostivat minua jo lapsena - sain ensimmäisen tietokoneeni 11-vuotiaana ja innostuin sen kanssa puuhaamisesta heti. Siitä lähtien devaajan ammatti on ollut minulle luonnollinen urapolku. OP:lla urani alkoi ensin konsulttina OP:n asiakkuuden parissa työskennellen. Päätökseeni siirtyä konsultin roolista OP:laiseksi vaikutti ennen kaikkea työkulttuuri: meidän tiimissämme ollaan hirveän kiinnostuneita siitä, että asiat tehdään jatkuvasti paremmin. Kehittämistyömme on hyvällä mallilla, mutta silti koko porukkamme haluaa kehittää tekemistämme aina vain eteenpäin. Sitä tunnetta olen etsinyt koko urani, ja siksi valinta oli selvä. 

Siirtymän myötä olen saanut uudenlaista vapautta työhöni. Täällä pääsee kehittämään monipuolisesti osaamistaan omien kiinnostuksen kohteidensa mukaan, ja se oli myös yksi syy mistä tiesin, että OP olisi minulle sopiva paikka. Oli mukava huomata, että todellisuus vastasi odotuksia - käytössämme olevan 70:20:10 -mallin myötä minulla on ollut enemmän aikaa ja tilaa oppia uusia asioita, jotka eivät välittömästi liity päivittäiseen työhöni. 

Monipuoliset teknologiat kehitystyön keskiössä

Asiakkaiden arjessa työni näkyy useallakin eri tavalla. Tiimimme kehittää asiakastietopalveluita, joita voidaan käyttää muun muassa erilaisissa käyttöliittymissä. Työmme jälki onkin nähtävissä melkein aina kun asiakas tai kuka tahansa käyttäjä käsittelee asiakkaan tietoja. Meillä on käytössä monipuolisesti erilaisia teknologioita, joiden parissa työskentelemme jatkuvasti. Siksi Java-ohjelmoinnin ohella muunkinlaisesta osaamisesta on hyötyä. 

Ongelmanratkaisutaito ja eräänlainen peräänantamattomuus ovat tässä työssä avuksi, sillä teemme monipuolisesti myös hyödyntäjätukea ja ratkaisemme eri sovellusten tuotannossa tai testiympäristössä esiintyviä haasteita. Toimimme siis eräänlaisena välikerroksena käyttöliittymän ja toisaalta useiden eri tietokantojen välillä, ja niistä on pystyttävä viestimään oikeille tahoille.

Vuoteen on mahtunut kiinnostavia hankkeita myös esimerkiksi tietoturvan alueella. On ollut hienoa päästä osallistumaan prosesseihin, joissa sovelluksia kehitetään entistäkin tietoturvallisemmiksi ja varmistetaan että asiakkaiden tiedot ovat turvassa. Tietoturvan suunnalla tullaan ottamaan entistä isompia harppauksia kaikilla aloilla muuttuvan maailmantilanteen myötä, ja sitä kehitystä on kiinnostavaa seurata.

Aikaa kouluttautua ja oppia uutta

Olen ollut tosi tyytyväinen siihen, kuinka pätevien ihmisten kanssa olen saanut vuoden aikana työskennellä. Valinta on tuntunut oikealta, sillä on hienoa tehdä töitä näin kunnianhimoisten ja osaavien ihmisten kanssa joka päivä. Olen nähnyt urani aikana myös melkoisen leipääntyneitä kehittäjiä, ja täällä heitä ei ole tullut vastaan. Myös Software Academy on tarjonnut uusia verkostoitumismahdollisuuksia, sillä akatemian kursseilla on päässyt tapaamaan uusia tuttavuuksia talon sisältä, joihin ei välttämättä muuten tutustuisi.

Vuoden aikana suurimmat onnistumisen tunteet olen saanut silloin, kun jokin erityisen kinkkinen ongelma on alkanut purkautua. On mahtava tunne, kun olen saanut ratkaistua jonkun hieman pidempään työstämäni pulman. Onnistumiseksi mainitsisin myös CI/CD-pipelinejen parissa työskentelyn - se, että olemme saaneet näitä järjestelmiä tuotantoon on iso saavutus.

OP:n devaajakentän tulevaisuus näyttää mielestäni valoisalta. Tietoturvaan panostamisen lisäksi meillä on ryhdytty entistä enemmän kiinnittämään huomiota developer experienceen eli kehittäjäkokemukseen ja sen jalkauttamiseen. Erityisesti 70:20:10-mallin mukainen työskentely on hienosti esillä arjessamme ja arvostan, että siihen on sidottu oikeita tavoitteita. Niiden avulla varmistetaan, että kaikilla on aikaa kouluttautua ja oppia uutta. Jatkuvan työn parantamiseen varattu aika näkyy esimerkiksi innovaatiotikettien muodossa, joiden kautta pystymme antamaan kehitysehdotuksia työhömme. Tällaisia asioita en muista nähneeni missään muualla. Yhteinen tahtotila asioiden parantamiseen on mielestäni tosi merkittävä juttu.”